PDF (English)
FLIP
##plugins.gregg.article.details.published##: 2014-01-01
Como Citar
Virta, A. (2014). -. Latinoamericana De Estudios Educativos, 10(1), 49–66. Recuperado de https://ucaldas.metarevistas.org/index.php/latinoamericana/article/view/4954
Fomatos de Citação
Autores
Resumo
-
Palavras-chave:
Referências
Arnesen, A.-L., Lahelma, E. & Öhrn, E. (2008). “Travelling discourses on gender and education”. Nordisk Pedagogik, No. 1, pp. 1-14. Oslo: Universitetsförlaget.
Ekman, T. (2007). Demokratisk kompetens. Om gymnasiet som demokratiskola. Studier i politik 103. Göteborg: Statsvetenskapliga institutionen vid Göteborgs universitet.
Elio, K. (1993). “Yhteiskunnallinen sivistys, yhteiskuntatieto ja oppiaines”. In: Arola, P., Elio, K., Huuhtanen, T. & Pilli, A. (eds.). Yhteiskuntatieto koulussa. Helsinki: Yliopistopaino.
Elo, K. (2009). “Kiinnostuksesta se kaikki lähtee… - havaintoja äänestysikää lähestyvien nuorten politiikkatietämyksestä”. Kasvatus, No. 1, Vol. 40, pp. 36-48. Jyväskylä: Suomen Kasvatustieteellinen Seura.
________. (2012). “Kodista ja kiinnostuksesta se lähtee. Suomalaisten peruskoulun 8-luokkalaisten yhteiskunnallinen asennoituminen ja sen yhteys oppilaiden kotitaustaan”. In: Kupari, P. & Siisiäinen, M. (eds.). Kodista ja kiinnostuksesta se lähtee. Suomalaisnuorten kansalaispätevyys ja yhteiskunnalliset asenteet. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos.
Kennedy, K. (2006). “The gendered nature of students’ attitudes to minority groups: implications for teacher education”. Citizenship Teaching and Learning, No. 1, Vol. 2, pp. 55-65.
Linnakylä, P. & Välijärvi, J. (2005). Arvon mekin ansaitsemme. Kansainvälinen arviointi suomalaisen koulun kehittämiseksi. Jyväskylä: PS-kustannus.
Löfström, J. (ed.) (2001). Yhteiskuntatiedon tiedetausta. Ainedidaktisia lähtökohtia oppiaineen kehittämiseen. Helsinki: University of Helsinki, Department of Teacher Education.
Löfström, J., Virta, A. & Van den Berg, M. (2010). “Who actually sets the criteria for social studies literacy? The National Core Curricula and the matriculation examination as guidelines for social studies teaching in Finland in the 2000’s”. Journal of Social Science Education, No. 4, Vol. 9, pp. 6-14. In: http://www.jsse.org/2010/2010-4/pdf/JSSE-4-2010.pdf [downloaded 10.12.2013].
National Board of Education. Website. In: http://www.oph.fi/english/curricula_and_qualifications/basic_education [visited 19th of January, 2012].
National Core Curriculum for Basic Education 2004 (NCCBE). (2004). In: http://www.oph.fi/english/curricula_and_qualifications/basic_education [visited 19th of January, 2012].
Niemivirta, M. (2004). “Tyttöjen ja poikien väliset erot oppimismotivaatiossa”. In: Opetushallitus, Koulu – sukupuoli – oppimistulokset. Helsinki: Opetushallitus.
Ochoa-Becker, A.S. (2007). Democratic Education for Social Studies. An Issues-Centered Decision Making Curriculum. Greenwich, Conn.: Information Age Publishing. (First edition by S.H. Enge & A.S. Ochoa).
Ouakrim-Soivio, N. (2013). Toimivatko päättöarvioinnin kriteerit? - Oppilaiden saamat arvosanat ja Opetushallituksen oppimistulosten seuranta-arviointi koulujen välisten osaamiserojen mittareina. Raportit ja selvitykset 2013: 9. Helsinki: Opetushallitus.
Ouakrim-Soivio, N. & Kuusela, J. (2012). Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011. Koulutuksen seurantaraportit 2012: 3. Helsinki: Opetushallitus.
Peltola, M. (2007). “Konventioita ja vaihtoehtoja – nuoret muuttuvan yhteiskunnan poliittisina toimijoina”. In: Paakkunainen, K. (ed.). Sukupolvipolitiikka. Nuoret ja eduskuntavaalit 2007. Helsinki: Opetusministeriö, Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisoasiain neuvottelukunta.
Rantala, J. & Van den Berg, M. (2013). “Lukiolaisten historian tekstitaidot arvioitavina”. Kasvatus, No. 4, Vol. 44, pp. 394-407. Jyväskylä: Suomen Kasvatustieteellinen Seura.
Rapeli, L. & Leino, M. (2013). “Kansalaisten poliittinen osallistuminen ja tietämys Suomessa”. Aikuiskasvatus, No. 1, Vol. 33, pp. 4-15.
Rüsen, J. (2004). “Historical consciousness: narrative structure, moral function, and ontogenetic development”. In: Seixas, P. (ed.). Theorizing historical consciousness. Toronto: University of Toronto Press.
Schulz, W., Ainley, J., Fraillon, J., Kerr, D. & Losito, B. (2010). ICCS 2009 international report: civic knowledge, attitudes and engagement among lower-secondary school students in 38 countries. Amsterdam: International Association for the Evaluation of Educational Achievement.
Solhaug, T. (2013). “Trends and dilemmas in citizenship education”. Nordidactica – Journal of Humanities and Social Sciences Education, No. 1, pp. 180-200.
Stradling, R. (2001). Teaching 20th-century European history. Strasbourg: Council of Europe Publishing.
Suoninen, A., Kupari, P. & Törmäkangas, K. (2010). Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet. Kansainvälisen ICCS 2009 -tutkimuksen päätulokset. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos.
Suutarinen, S. (2006a). “Tietopainotteisen kansalaiskasvatuksen aika ohi Suomessa – miten kansalaiskasvatusta uudistetaan?”. In: Suutarinen, S. (ed.). Aktiiviseksi kansalaiseksi. Kansalaisvaikuttamisen haaste. Jyväskylä: PS-Kustannus.
________. (2006b). “Yhteiskunnallinen keskustelu vähäistä Suomen peruskoulussa – oppilaitokset tukemaan keskustelevaa kansalaisuutta”. In: Suutarinen, S. (ed.). Aktiiviseksi kansalaiseksi. Kansalaisvaikuttamisen haaste. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Torney-Purta, J., Lehmann, R., Oswald, H. & Schulz, W. (2001). Citizenship and education in twenty-eight countries: Civic knowledge and engagement at age fourteen. International Association for the Evaluation of Educational Achievement. Delft: Eburon.
Van den Berg, M. (2012). “Havaintoja suomalaisnuorten historiatietoisuudesta”. In: Torsti, P. (ed.). Suomalaiset ja historia. Tampere: Gaudeamus.
Van der Leeuw-Roord, J. (2003). History changes. Facts and figures about history education in Europe since 1989. The Hague: Euroclio.
Vänttinen, J. (2009). Saako historiasta selvää. Monikulttuuriset yläkoululaiset historian lähteillä. Historian taidot motiivien, seurauksien, historian tulkintojen ja lähteiden arvioinneissa. Turun yliopiston julkaisuja C: 289. Turku: Turun yliopisto.
Virta, A. (2012). “Tytöt, pojat ja politiikka”. In: Kupari, P. & Siisiäinen, M. (eds.). Kodista ja kiinnostuksesta se lähtee. Suomalaisnuorten kansalaispätevyys ja yhteiskunnalliset asenteet. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos.
________. (2013). “Perspectives on ‘other cultures’ in Finnish history curricula, 1970 – 2004”. Jahrbuch/ Yearbook / Annale 2013. Internationale Gesellschaft für Geschichtsdidaktik. Cultural and Religious Diversity and its implications for History Education. pp.11-25.
Virta, A. & Nikander, E. (2011). “Historical education, historical culture and the didactics of history in Finland”. In: Erdmann, E. & Hasberg, W. (eds.). Facing – Mapping – Bridging Diversity. Foundation of a European Discourse on History Education. Part 1. History Education International. Scwalbach, TS: Wochenschau Wissenschaft.
Wass, H. (2008). Generations and turnout. The generational effect in electoral participation in Finland. Acta Politica 35. Helsinki: Helsinki University Print.
Weller, S. (2007). Teenagers’ citizenship. Experiences and education. London: Routledge.
Ekman, T. (2007). Demokratisk kompetens. Om gymnasiet som demokratiskola. Studier i politik 103. Göteborg: Statsvetenskapliga institutionen vid Göteborgs universitet.
Elio, K. (1993). “Yhteiskunnallinen sivistys, yhteiskuntatieto ja oppiaines”. In: Arola, P., Elio, K., Huuhtanen, T. & Pilli, A. (eds.). Yhteiskuntatieto koulussa. Helsinki: Yliopistopaino.
Elo, K. (2009). “Kiinnostuksesta se kaikki lähtee… - havaintoja äänestysikää lähestyvien nuorten politiikkatietämyksestä”. Kasvatus, No. 1, Vol. 40, pp. 36-48. Jyväskylä: Suomen Kasvatustieteellinen Seura.
________. (2012). “Kodista ja kiinnostuksesta se lähtee. Suomalaisten peruskoulun 8-luokkalaisten yhteiskunnallinen asennoituminen ja sen yhteys oppilaiden kotitaustaan”. In: Kupari, P. & Siisiäinen, M. (eds.). Kodista ja kiinnostuksesta se lähtee. Suomalaisnuorten kansalaispätevyys ja yhteiskunnalliset asenteet. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos.
Kennedy, K. (2006). “The gendered nature of students’ attitudes to minority groups: implications for teacher education”. Citizenship Teaching and Learning, No. 1, Vol. 2, pp. 55-65.
Linnakylä, P. & Välijärvi, J. (2005). Arvon mekin ansaitsemme. Kansainvälinen arviointi suomalaisen koulun kehittämiseksi. Jyväskylä: PS-kustannus.
Löfström, J. (ed.) (2001). Yhteiskuntatiedon tiedetausta. Ainedidaktisia lähtökohtia oppiaineen kehittämiseen. Helsinki: University of Helsinki, Department of Teacher Education.
Löfström, J., Virta, A. & Van den Berg, M. (2010). “Who actually sets the criteria for social studies literacy? The National Core Curricula and the matriculation examination as guidelines for social studies teaching in Finland in the 2000’s”. Journal of Social Science Education, No. 4, Vol. 9, pp. 6-14. In: http://www.jsse.org/2010/2010-4/pdf/JSSE-4-2010.pdf [downloaded 10.12.2013].
National Board of Education. Website. In: http://www.oph.fi/english/curricula_and_qualifications/basic_education [visited 19th of January, 2012].
National Core Curriculum for Basic Education 2004 (NCCBE). (2004). In: http://www.oph.fi/english/curricula_and_qualifications/basic_education [visited 19th of January, 2012].
Niemivirta, M. (2004). “Tyttöjen ja poikien väliset erot oppimismotivaatiossa”. In: Opetushallitus, Koulu – sukupuoli – oppimistulokset. Helsinki: Opetushallitus.
Ochoa-Becker, A.S. (2007). Democratic Education for Social Studies. An Issues-Centered Decision Making Curriculum. Greenwich, Conn.: Information Age Publishing. (First edition by S.H. Enge & A.S. Ochoa).
Ouakrim-Soivio, N. (2013). Toimivatko päättöarvioinnin kriteerit? - Oppilaiden saamat arvosanat ja Opetushallituksen oppimistulosten seuranta-arviointi koulujen välisten osaamiserojen mittareina. Raportit ja selvitykset 2013: 9. Helsinki: Opetushallitus.
Ouakrim-Soivio, N. & Kuusela, J. (2012). Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011. Koulutuksen seurantaraportit 2012: 3. Helsinki: Opetushallitus.
Peltola, M. (2007). “Konventioita ja vaihtoehtoja – nuoret muuttuvan yhteiskunnan poliittisina toimijoina”. In: Paakkunainen, K. (ed.). Sukupolvipolitiikka. Nuoret ja eduskuntavaalit 2007. Helsinki: Opetusministeriö, Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisoasiain neuvottelukunta.
Rantala, J. & Van den Berg, M. (2013). “Lukiolaisten historian tekstitaidot arvioitavina”. Kasvatus, No. 4, Vol. 44, pp. 394-407. Jyväskylä: Suomen Kasvatustieteellinen Seura.
Rapeli, L. & Leino, M. (2013). “Kansalaisten poliittinen osallistuminen ja tietämys Suomessa”. Aikuiskasvatus, No. 1, Vol. 33, pp. 4-15.
Rüsen, J. (2004). “Historical consciousness: narrative structure, moral function, and ontogenetic development”. In: Seixas, P. (ed.). Theorizing historical consciousness. Toronto: University of Toronto Press.
Schulz, W., Ainley, J., Fraillon, J., Kerr, D. & Losito, B. (2010). ICCS 2009 international report: civic knowledge, attitudes and engagement among lower-secondary school students in 38 countries. Amsterdam: International Association for the Evaluation of Educational Achievement.
Solhaug, T. (2013). “Trends and dilemmas in citizenship education”. Nordidactica – Journal of Humanities and Social Sciences Education, No. 1, pp. 180-200.
Stradling, R. (2001). Teaching 20th-century European history. Strasbourg: Council of Europe Publishing.
Suoninen, A., Kupari, P. & Törmäkangas, K. (2010). Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet. Kansainvälisen ICCS 2009 -tutkimuksen päätulokset. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos.
Suutarinen, S. (2006a). “Tietopainotteisen kansalaiskasvatuksen aika ohi Suomessa – miten kansalaiskasvatusta uudistetaan?”. In: Suutarinen, S. (ed.). Aktiiviseksi kansalaiseksi. Kansalaisvaikuttamisen haaste. Jyväskylä: PS-Kustannus.
________. (2006b). “Yhteiskunnallinen keskustelu vähäistä Suomen peruskoulussa – oppilaitokset tukemaan keskustelevaa kansalaisuutta”. In: Suutarinen, S. (ed.). Aktiiviseksi kansalaiseksi. Kansalaisvaikuttamisen haaste. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Torney-Purta, J., Lehmann, R., Oswald, H. & Schulz, W. (2001). Citizenship and education in twenty-eight countries: Civic knowledge and engagement at age fourteen. International Association for the Evaluation of Educational Achievement. Delft: Eburon.
Van den Berg, M. (2012). “Havaintoja suomalaisnuorten historiatietoisuudesta”. In: Torsti, P. (ed.). Suomalaiset ja historia. Tampere: Gaudeamus.
Van der Leeuw-Roord, J. (2003). History changes. Facts and figures about history education in Europe since 1989. The Hague: Euroclio.
Vänttinen, J. (2009). Saako historiasta selvää. Monikulttuuriset yläkoululaiset historian lähteillä. Historian taidot motiivien, seurauksien, historian tulkintojen ja lähteiden arvioinneissa. Turun yliopiston julkaisuja C: 289. Turku: Turun yliopisto.
Virta, A. (2012). “Tytöt, pojat ja politiikka”. In: Kupari, P. & Siisiäinen, M. (eds.). Kodista ja kiinnostuksesta se lähtee. Suomalaisnuorten kansalaispätevyys ja yhteiskunnalliset asenteet. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos.
________. (2013). “Perspectives on ‘other cultures’ in Finnish history curricula, 1970 – 2004”. Jahrbuch/ Yearbook / Annale 2013. Internationale Gesellschaft für Geschichtsdidaktik. Cultural and Religious Diversity and its implications for History Education. pp.11-25.
Virta, A. & Nikander, E. (2011). “Historical education, historical culture and the didactics of history in Finland”. In: Erdmann, E. & Hasberg, W. (eds.). Facing – Mapping – Bridging Diversity. Foundation of a European Discourse on History Education. Part 1. History Education International. Scwalbach, TS: Wochenschau Wissenschaft.
Wass, H. (2008). Generations and turnout. The generational effect in electoral participation in Finland. Acta Politica 35. Helsinki: Helsinki University Print.
Weller, S. (2007). Teenagers’ citizenship. Experiences and education. London: Routledge.
Downloads
Não há dados estatísticos.
